Vähäsen meistä
itsestämme:
Something about kennel... Neatut-kennel is a small homekennel located in the middle of
Finland.
Kennel name Neatut, confirmed
by FCI and Finnish Kennel club in 2001, means "I was joking". We chose this name
because you'll need a sense of humour with malamutes. We are having a lot of fun
with our dogs and never the boring days. There have been five litters.
We are the members of Finnish Kennel club, Finnish Alaskan Malamute club (ALMA),
Finnish Siberian Husky club (SHS) and Finnish Federation of Sleddog Sportsmen (VUL).
We both have undersigned the breeder commintment of Finnish Kennel club and
performed approvingly the breeder's basic course of Finnish Kennel club. Anne
has performed the breeder's follow-up course, too and she is also the competent
dog show ring secretary by Finnish Kennelclub. We both have the Weight pull
judging rights licences by Finnish Kennel club. Anne works actively at the
Finnish Alaskan Malamute club. Since 2001 she have had different
responsibilities like a club president, secretary and breeding committee.
Our malamute history started in 1997 when we met malamutes the very first time.
At the end of 1998 we got our first malamute Pati from kennel Mukluk. At the
puppy age she was a little rebel and on the next summer we bought the house and
moved to the countryside... In November 1999 we bought male Tumppu from his
breeder. He was close 3 years at the moment. Just a little later Anne's sister
Mari bought Wilma. She is part of our team and almost like own dog to us.
In 2001 we took care of two lovely pups Nana and Talik. They arrived to Finland
from Canada and spent about 6 months with us before moving to their own homes in
Sweden and Norway. We will love both of them forever.
In 2002 we started to breed by ourselves. We bred Pati to Talik and she gave
birth to seven lovely pups. We kept ourselves the dark boy Pituk. About a half
year later Tico arrived to us. He was almost 11 years but still in good
condition. Tico was very active until the end or his last day. We wont' forgot
such a big personality !
In autunm 2003 we imported a female from the long time breeders Torhild and
Petter Ringerike in Norway. She was Sikku, daughter of Nana and N Uch & Tch
Najanin's Eager Felix who was an excellent worker. On August 2004 Nana came back
home ! We believe she belongs here... Mari bought Sikku's son Mitak in
2006. March 2007 born our fifth litter and we kept little boy Jyry at
home.
We has competed some mid-distance races and tests during the years. We has trained and tested our dogs to weightpulling too. And our dogs competed in some off-snow races (canicross and bikejoring) too.
Year 2008 is making lot of changes to
us and our kennel but the story will continue...
*****

Team Neatut 3.5.2006
Team Neatut on yhtä kuin Anne ja Jokke.
Asumme Pohjois-Savossa Iisalmessa. Anne työskentelee matkailualalla ja Jokke on ammatiltaan bitumi-eristäjä.
Koiramme ovat yhteinen harrastuksemme ja kiinnostuksen kohde.
Kennelnimemme Neatut sai FCI:n
vahvistuksen kesällä 2001. Ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2002.
Neatut tarkoitaa "minä pilailin" ja se on valittu kennelnimeksi koska
malamuuttien kanssa tarvitaan huumorintajua. Vietämme koiriemme kanssa paljon
hauskoja hetkiä eikä niiden kanssa koskaan ole täysin tylsää päivää.
Olemme molemmat suorittaneet hyväksytysti Suomen
Kennelliiton kasvattajan peruskurssin ja olemme allekirjoittaneet SKL:n kasvattajasitoumuksen.
Kennelliiton kennelneuvoja on suorittanut meillä tarkastuksen huhtikuussa 2004.
Koirien kunto ja hoito sekä tarhat ovat erittäin hyvät. Pentuetilat sekä
kaikki koirien paperit ovat kunnossa eikä mitään huomautettavaa ollut.
Kaikki pentueemme kasvatamme Alaskanmalamuuttiyhdistyksen jalostusohjeiden
mukaisesti.
Anne on suorittanut myös SKL:n kasvattajien jatkokurssin, jalostusneuvojien peruskurssin sekä on pätevöity
kehätoimitsija. Meillä molemmilla on alaskanmalamuuttien kuormanvetokokeen
koetoimitsija- ja palkintotuomarikortit.
Olemme Suomen Kennelliiton, Alaskanmalamuuttiyhdistys ry:n, Suomalaisen
Siperianhusky-seura ry:n, Valjakkourheilijoidenliiton ja LaRek'in jäseniä.
Anne on toiminut aktiivisesti mukana Alaskanmalamuuttiyhdistys ry:n toiminnassa
useita vuosia mm yhdistyksen puheenjohtajana, sihteerinä ja jalostustoimikunnan puheenjohtajana.
Tutustuimme
alaskanmalamuutti-rotuun vuonna 1997.
Kävimme Alaskanmalamuuttiyhdistyksen talvipäivillä ja katsomassa
kuormanvetokoetta, sekä vierailimme parissa kennelissä. Etsimme
mahdollisimman paljon tietoa tästä rodusta.
Pian oli aivan selvää,
että tämä on meille oikea rotu, juuri sitä mitä halusimme ! Ne varastivat
sydämet aivan kerralla... Ja tunne voimistuu jatkuvasti vuosien myötä.
Oman malamuutin saimme kotiimme joulukuussa
-98, kun Pati saapui valloittamaan sydämemme. Se oli varsinainen riiviö
pentuna, eikä sen kanssa käynyt aika pitkäksi. Kuitenkin se hurmasi meidät
täysin... Maalle muutto ja koira
määrän lisäys oli seuraavat vaiheet. Niin tuli Tumppu-ukkeli taloon marraskuussa
-99, ollessaan jo
lähes kolme vuotias. Lähes omana koirana pidämme Wilmaa, jonka
omistaa Annen sisko Mari. Se tuli mukaan kuvioihin vähän Tumpun jälkeen.
Meillä on ollut silloin tällöin
hoidossa vieraiden koiria. Näistä ylivoimaisesti rakkaimmat ovat olleet Nana ja
Talik, jotka tulivat pentuina Kanadasta ja viettivät karanteeniajan meillä ennen
muuttoaan omiin koteihinsa Ruotsiin ja Norjaan. Niillä on ikuisesti paikka
sydämessämme.
Muita pidempään viipyneitä ovat olleet Dona-husky sekä Roni ja Hanni malamuutit.
Neatut-kennelin ensimmäinen pentue syntyi 20.3.2002, pentuja oli seitsemän. Ihania pikku
ipanoita ! Niistä jäi
kotiin tumma poika Pituk, joka oli siis kolmas oma malamuuttimme. Samalla
toteutui toive saada Talikin poika itsellemme.
Tico, vanha herra, oli lähes
11-vuotta tullessaan viettämään meille viimeisiä eläkevuosiaan "kaltaistensa
pariin"... Se oli varsinainen reissumies joka oli kulkenut pitkän tien. Suru oli
suuri kun Tico nukkui pois.. Muistot säilyvät, suuri persoona ei unohdu !
Syksyllä 2003 kävimme
"kesälomamatkalla" Norjassa ja tuliaisina kotiin tuli pikkuinen tyttö
Sikku, jonka emä on Nana. Näin saatiin jälleen yksi haave toteutettua. Elokuussa 2004 eräs ympyrä sulkeutui:
Nana palasi
takaisin kotiin. Tunne siitä, että sen paikka on täällä meillä ja sen kuuluu
asua Suomessa ei ole koskaan jättänyt rauhaan. Nyt Nana on
meidän oma, palaset loksahtivat paikalleen !
Syksyllä 2004 saimme kokea
peräkkäin luopumisen tuskan ja todistaa uuden elämän alkamisen ihmeen...
Rakas sohvanvaltaajamme Nata
nukkui pois lokakuun alussa. Se eli erikoisasemassa perheessämme, joten myös sen
poismeno kosketti hyvin syvältä. Toinen pentueemme puolestaan syntyi 5.11.2004. Pentuja oli kaksi,
sieviä pieniä tuhisijoita !
Keväällä 2006 syntyi kennelimme kolmas pentue, sisältäen yhden pennun. Syksyllä kasvattiemme määräksi tuli täysi tusina
neljännen pentueen myötä. Marin ja Wilman laumaan muutti siitä Mitak.
Keväällä 2007 syntyi viides
pentueemme, josta kotiin jäi kasvamaan valjakon täydennykseksi Jyry-poika.
Olemme osallistuneet vuosien aikana moniin kokeisiin ja kilpailuihin sprint- ja keskipitkille matkoille. Valjakkoajo ja kuormanveto ovat molempien kiinnostuksen kohde. Olemme osallistuneet myös valjakkourheilun sulanmaan-lajeihin.
Vuosi 2008 on tuonut ja tuo yhä paljon suuria muutoksia meidän ja kennelin elämään mutta tarina jatkuu yhä...
Team-Neatutin huoltoporukka rentoutumassa kesäyössä juhannuksena -07